Pietari Jääskeläinen  

Pietari Jääskeläinen, Timo Soini

Hyvinvointivaltion hautajaisissa

Itsenäisyytemme alusta lähtien esiäitimme ja -isämme ovat kamppailleet silloisen utopian, "hyvinvointivaltion", toteutumiseksi. Päämääränä yhteiskunta, missä köyhyys ja vääryys ovat poissa ja tilalla oikeudenmukaisuus, taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo sekä jokaisella riittävät peruspalvelut ja perusturva. Juhliiko Suomen kansa hyvinvointivaltion ihanteen toteutumista eduskuntamme 100-vuotis- ja itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuonna 2007?

Talouskasvu on jatkunut maassamme vuoden 1993 jälkeen yhtäjaksoisesti parhaimmillaan jopa kuudella prosentilla vuodessa. Bruttokansantuote on vuoden 1993 noin 84 miljardista eurosta kaksinkertaistunut yli 168 miljardiin euroon tänä vuonna. Valtion budjettitulot (ilman nettolainanottoa) ovat samaan aikaan myös kaksinkertaistuneet yli 41 miljardiin euroon. Maata ovat hallinneet laaja-pohjaiset enemmistöhallitukset. Kutakin hallituspuoluetta sitoo puoluekokouksessa hyväksytty, yllä todettuihin perusarvoihin nojaava puolueohjelma. Kun kansan tahto on päättäjien tiedossa sekä rahaa on hyvinvointivaltion ja sen perusarvojen toteuttamiseen, niin miksi hyvinvointivaltion perusteet ovat murentuneet tai niitä on suorastaan murrettu, talouskasvun vuosina?

Kansalaisten perusturvaan ja hoitopalveluihin ei euroakaan lisää vuosina 2008-2011

Keskeisin syy yhteiseen hyvään tähtäävän hyvinvointivaltion hautajaisiin on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo 12 vuoden ajan harjoittama valtion menokehyspolitiikka. Vaikka tulot ovat kasvaneet jopa miljardeja euroja arvioitua enemmän, varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina kehyspäätöksen mukaan ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen - pikemminkin päinvastoin. Inflaatio pois lukien valtion peruspalvelumenot on kehyspäätöksillä "jäädytetty" kolmen viimeisen hallituksen toimesta likimain syvimmän lamavuoden 1993 tasolle.

Hallituksen vuonna 2006 tekemä menokehyspäätös merkitsee, että valtion kokonaismenot reaalisesti suorastaan pienenevät vuosina 2008-2011 (41,2 mrd euroa - 40,9 mrd euroa *). Kokonaisbudjetin sisällä keskeisten peruspalveluja rahoittavien hallinnonalojen kuten sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja työllisyysmäärärahat ovat myös jäädytetty talouskasvusta huolimatta korkeintaan nykytasolleen.

Sydämetöntä ja suorastaan käsittämätöntä on 0-linja sosiaali- ja terveystoimessa. Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan yli viiden prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Jo yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvittaisiin heti tuhansia uusia työntekijöitä ja satojen miljoonien eurojen rahoitus. Työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa. Suomessa työuupumuksen takia hoitaja itse tarvitsee hoitajaa. Tällä menolla ja hoitajien palkoilla on mahdottomuus saada 15 vuoden aikana arvion mukaan 150.000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä.

Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusarvot eivät enää toteudu, koska valtio peruspalvelu- ja perusturvarahoituksen jäädyttämällä on vähentänyt ja edelleen vähentää rajusti vastuutaan kansalaisten kokonaishyvinvoinnista; peruspalvelujen ja perusturvan turvaamisesta kaikille kansalaisilleen. Tietoinen politiikkamuutos merkitsee itsenäisyytemme ajan suurinta taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, tuloerojen ja köyhien suhteellisen määrän kasvua. Politiikkatoimilla on sananmukaisesti kansalaiset jaettu voittajiin ja häviäjiin. Ison Kirjan toteamus "Rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy" on totta - sitä toteutetaan kehyspäätöksen mukaan vielä Armon Vuonna 2008, 2009, 2010, 2011.

Ylivoimaisia voittajia ovat jo ennestään rikkaimmat suomalaiset. Eniten ovat hyötyneet optiosaalistajat. Verohelpotukset on eduskuntakautena suunnattu samalla tavalla kuin Lipposen hallituksen aikana niin, että tulonsaajista rikkain 1% eli 42 000 henkeä on saanut kukin keskimäärin 3 400 euroa, rikkain 10 % tulosaajista keskimäärin 2 100 euroa ja pienituloiset 0 euroa puhtaana käteen. Tällä kertaa oli jaossa 2849 000 000 euron potti. Varallisuusveron poistamisesta hyötyy 30 000 rikkainta yhteensä noin 100 000 000 euroa vuodessa. Varat ovat pois jostain muusta, esimerkiksi terveyspalveluista.

Mikä on kansamme tulevaisuus?

Kun kansa on viime kädessä hyvinvoinnin luonut, olisi juhlavuonna tarpeen, etteivät päättäjät onnittelisi vain toisiaan sulkeutumalla presidentin linnaan vaan jalkautumalla kansan pariin. Vaikkapa kättelemään Suomen köyhiä. Kuvainnollisesti heidän jononsa ulottuisi linnasta lähelle Oulua. Vielä 90-luvun alussa nälkäjono ulottui Tampereelle. Jonossa on Suomen aikapommi, lähes 150 000 köyhää lasta. Luku vastaa kahta ikäluokkaa. Mikä on näiden lasten tulevaisuus? Moninaiset köyhyys- ja syrjäytymisongelmat, lasten mielenterveyden järkkyminen ja huostaanotot ovat rajussa kasvussa.

Politiikan tuloksena häviäjiä ja ruoka-apuasiakkaita ovat kansaneläkeläiset, työmarkkinatuen varassa olevat, pitkäaikaissairaat, vammaiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, pätkätyöntekijät, vähävaraiset lapsiperheet ja muut pienituloiset. Kansaneläkkeen pohjaosan poiston ja taitetun indeksin vuoksi kansaeläkeläisen reaalitulo on jämähtänyt lähes vuoden 1993 tasolle. Pienet almut kuten syksyn 5 euron "tasokorotus" ei riitä edes kasvaneisiin lääkemenoihin. Opiskelijan opintoraha on ollut korkeintaan 259 euroa jo 13 vuotta. Inflaation takia jää nyt joka viides ateria syömättä. Lapsiperheiden erilaiset vähennykset on poistettu, lapsilisien, kotihoidon, äitiyspäivärahojen ym. tukien reaaliarvo on heikentynyt yhteensä yli 10 %. Yksinhuoltajan asema on heikko. Toimeentulotuen saajista peräti 27 % on heitä.

Työn kannustavuutta ja verotettavan tulon alarajaa nostettava

Työttömän työmarkkinatuki on ensi vuonna 23,91 euroa viitenä päivänä viikossa. Noin 500 euron kuukausitulosta jää työttömälle tai pätkätyöntekijälle käteen vain noin 400 euroa verottajan ottaessa loput. Tällainen henkilö on pakotettu elääkseen hakemaan toimeentulotukea ja maksamaan 100% marginaaliveroa saadessaan työstä hiukankin lisätuloa. Ollaan kannustinloukussa. Työstä pitäisi aina jäädä jotain käteen. Köyhyydestä on vaikea nousta. Yksinkertaisin tapa vähentää köyhyyttä ja lisätä työn kannustavuutta on nostaa verotettavan tulon alarajaa.

Päättäjämme ovat kehitelleet mitä mielikuvituksellisimpia perusteluja epäoikeudenmukaiselle politiikalle. Palkansaajista rikkain 10% on hyötynyt politiikasta eniten. Reilun palkankorotuksen hankkineet kansanedustajat kuuluvat sattumoisin tähän ryhmään. Vanhojen koulukirjojen mukaan he edustavat koko kansaa ja toimivat kaikin voimin sen hyväksi.
Nykyrahoituksella ei lisääntyviä palvelutarpeita eikä hyvinvointivaltiota voi toteuttaa

Hallituksen toimesta on eri porukoissa kuumeisesti mietitty ja mietintöjä rustattu, miten kansan vieraantuminen politiikasta saadaan loppumaan. Poppakonstit ei auta. Vastaus on yksinkertainen. Puolueiden tarvitsee noudattaa vain perusarvojaan; "vapaus, veljeys, tasa-arvo, perusoikeuksien, perusturvan ja peruspalvelujen turvaaminen jokaiselle suomalaiselle". Poliittisen moraalin ja uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että nykyiset hallituspuolueet ilmoittaisivat, mistä peruspalveluista ja keiden perusturvasta tulevana hallituskautena leikataan. Tehty menokehyspäätös merkitsee peruspalvelurahoituksen jäädyttämistä. Nykyrahoituksella ei lisääntyviä palvelutarpeita eikä hyvinvointivaltiota voi toteuttaa.

Pietari Jääskeläinen, Timo Soini

 

*) valtion menot 2008-2011. v. 2008 41,2 mrd €, v. 2009 41,1 mrd €, 2010 41,2 mrd €, 2011 40,9 mrd €. Lähde: Hallituksen päätös valtion menokehyksistä ja arvioista vuoden 2007 hintatasossa

Tule tapaamaan Pietaria ja keskustelemaan sinua askarruttavista asioista. Ajan asiaa eteenpäin! Klikkaa tästä ja katso kalenteri >

 

Eduskuntapuheita
ja muita kirjoituksia

Toimeentuloleikkaukset ja köyhyyden kasvu

Säästötoimet johtavat koulutustason laskuun

Suomen kokonaisvastuut velkamaiden ja pankkien tukipaketeista

Homekoulujen ja muiden rakennusten korjaus

Kreikan lainojen anteeksianto

Hallituksen talouspolitiikasta

Eläkeläisten köyhtyminen - eläkeindeksin leikkaus

Hallituksen energiapolitiikka on hiilenmustaa

Tule mukaan suurjytkyyn!

Perussuomalaiset kisaavat ykkössijasta Vantaalla

Verot maksukyvyn mukaan - EI tasaverolle

Suomi maksaa rikkaiden EU-maksuja

Kannanotto valtion budjettiin

Perustuslakia muutettava, tapaus Vanhanen

Suomi lapioi rahaa velkamaille

Harmaa talous poistettava

Riittävä peruspäiväraha

Perusturvaa vahvistettava

Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen

Hyvinvointivaltion hautajaisissa

Hoitotakuu päivähoitoon, terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon

Vantaan päättäjät vastuuttomia - velkamäärä hirvittävä

Kouluolot saatava turvallisiksi Vantaalla

Mihin valtion tulot katoavat?

Pietarin eduskuntatyö 2009-2015

» Pietari YLE Areenassa

» Puheenvuorot eduskunnassa